torstai 28. marraskuuta 2013

Iloisia hetkiä treenien parissa

Ai että!! On tämä urheileminen mukavaa! Edellisestä kirjoituksesta on kulunut nyt vajaat kolme viikkoa ja siihen mahtuu useita iloisia hetkiä treenien parissa. Silloin kirjoittelin kevyen treeniviikon kynnyksellä ja ensi viikolla koittaa taas sellainen pari kovemman viikon jäljiltä.

Ensimmäinen hyvää fiilistä aiheuttanut tapahtuma oli lihastasapainokartoitus pari viikkoa sitten. Sain siellä paljon kehuja keskivartalon hallinnan suhteen. Se osa-alue on mennyt kahden vuoden takaisesta kartoituksesta huimasti eteenpäin ja joissakin hallintaliikkeissä olin kuulemma parempi kun monet vahvat miehet! Onhan tuota keskivartalon hallintaa työstettykin tässä sen verran paljon, että on kehitystä syytäkin olla tapahtunut. Yllättäen edellisessäkin blogikirjoituksessa mainitsemani nilkkojen ongelmat tulivat esille, mutta jo kartoituksen aikana löysimme niihin hallintaa ja myös muutaman loistavan liikkeen niiden kehittämiseksi.

Eteenpäin siis mennään ja siitä osoituksena myös seuraavalla viikolla tehdyt mattotestit. Parannus edellisen testin reaktiivisuusosioon oli merkittävä! Kontaktiajat olivat lyhentyneet selvästi, hyppyihin tullut korkeutta 5cm lisää ja tehon tuotto oli edelliseen testiin verrattuna kasvanut huomattavasti. Jotain olen siis osannut tehdä oikein, koska tulokset olivat noin paljon paremmat. Muidenkin mattotestien osalta tein ennätyksiä ja ero edelliseen kertaan oli selkeä. Tästä voi luottavaisin mielin jatkaa samaan suuntaan.

Juoksupuolikin on sujunut nyt viimevuotista paremmin ja aitomisessa olen oivaltanut uusia asioita. Ennen joulua menen leireilemään Kuortaneelle ja teen vielä parin viikon kovan treenijakson, jonka jälkeen koittaakin ansaittu "joululoma". Joulusta onkin sitten enää noin kuukausi kilpailukauden avaukseen ja treenien sisältö luonnollisesti muuttuu jonkin verran. 

Tässä muutama video aitatekniikkatreenistä, jossa ajatuksena oli saada askelkontaktiin tönäisevämpää liikettä. Pieniä osa-alueita on saatu eteenpäin, mutta paljon on vielä puurtamista edessä.

video


video

Hyvistä ja iloisista asíoista pitäisi aina muistaa ottaa kaikki irti ja nauttia. Jokaisessa treenissä tekniikasta löytyy jotain korjattavaa, urheilijana haluaa kehittyä koko ajan ja olla parempi ja parempi. Korjattavat asiat täytyy tietenkin tiedostaa ja pyrkiä kehittymään, mutta onnistumiset ja niistä nauttiminen ovat tärkeä osa kehittymistä. 

Itse olen turhan usein kovin kriittinen tekemiseni suhteen ja en näe onnistumisiani, koska jään kieriskelemään siihen, mitä en vielä saanut tehtyä paremmin. Tällä ajattelumallilla en edes anna itselleni mahdollisuutta koskaan onnistua. Täytyisi vaan muistaa se, että ne iloiset onnistumisen hetket, jotka hukkaa murehtimisella, eivät tule takaisin. Olen kuullut usean entisen urheilijan mainitsevan siitä, että uran aikana tuli hukattua monta hienoa hetkeä liiallisella itsekriittisyydellä. He ovat kannustaneet nauttimaan ja elämään hetkessä urheilemisen suhteen vielä kun siihen on mahdollisuus.

Harmaa arki on siis alkanut sisältää enemmän valonpilkahduksia. Iloisia juttuja on myös edessäpäin tiedossa, mutta niistä lisää seuraavissa kirjoituksissa.

Annetaan onnistumiselle mahdollisuus ja onnistutaan :)

Ps.  Ja tulihan se urani ensimmäinen virallinen valmennusryhmävalintakin sieltä, kun nimeni oli luettavissa EM-ryhmään valittujen joukosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti