Muutamia mutkiakin matkan varrelle mahtuu. Yhden päivän olin kuumeessa ja oksentelin, minkä luulen johtuneen melko kovasta ja avaavasta hieronnasta. Tällainen hieronta teki minulle lopulta vain hyvää, sillä sen jälkeen jalat ovat pysyneet hyvin auki ja juoksu toimii paremmin. Kuonat lähtivät todellakin liikkeelle ja aiheuttivat melko kovan reaktion koko kehossa. Ajankohdan olisi voinut suunnitella paremmin, mutta jatkossa ollaan senkin suhteen taas viisaampia!
Yhtenä aamuna en päässyt selkäkrampin vuoksi omin neuvoin ylös sängystä. Tälle en keksinyt selkeää syytä, mutta luulen, että olen nukkunut jotenkin umpisolmussa ja saanut selkäni kramppiin. Noh, seuraavana päivänä kävin tyynyostoksilla ja nyt selkä on ollut parempi. Hotellityynyt ovat aina hotellityynyjä! Pitäisi vaan aina ottaa oma tyyny mukaan, niin välttyisi tällaisilta turhilta jutuilta.
Onneksi noista molemmista mutkista selvittiin vain parin päivän palautumisella ja pääsin kohtuullisen nopeasti kiinni treeniin. Ehkä keho vaan halusi ilmoittaa, että nyt on pakkolevon paikka ;) Ja tiedän kertoa, että niitä ilmoituksia täytyy ehdottomasti kuunnella.
Treeneissä on siis ollut edelleen hyvä draivi päällä. Kovan treenijakson loppupuolella painaa aina hieman jaloissa, mutta kello on tosiaan näyttänyt ihan hyvältä, joten olen luottavaisin mielin. Pian alkaakin se vaihe, kun heitetään taas jalat seinälle ja odotellaan herkkyyden ja kisakunnon löytymistä. Kohta se taas alkaa!
Tässä vielä pari kuvaa treeneistä. Kuvaajana Jasmin Hyvärinen.
