maanantai 18. helmikuuta 2013

Kultaa! (ja kunniaa?)

Voitin Jyväskylän SM-hallikilpailuissa urani toisen suomenmestaruuden ennätysajallani 8,22! Olen iloinen, sillä pystyin kovassa paikassa juoksemaan uuden ennätykseni ja nappaamaan kirkkaimman mitalin!

Harmillisesti aika jäi vain kaksi sadasosaa EM-hallikilpailuihin vaadittavasta tulosrajasta. Jo alkuerässä juoksin uuden ennätykseni 8,24 kevyellä, vaivattomalla ja helpolla juoksulla. Finaaliin lähdin luonnollisesti kaikki tai ei mitään asenteella ja tämä "kaikki" tarkoitti tietenkin suomenmestaruutta ja EM-rajan puhkaisua. Juoksu ei ollut täysin puhdas ja reaktioaikanikin oli melko heikko. Siitä huolimatta juoksin ennätysvauhtiani, joten mitähän tästä tytöstä voisi vielä irrota, jos palikat vain loksahtaisivat kohdilleen.

Eilinen päivä oli tuntemuksiltaan aivan erilainen, kun kertaakaan tämän hallikauden kilpailuissa. Olo oli kevyempi ja energinen. Aiemmissa kisoissa jalat eivät ole oikein tuntuneet omilta ja juoksu on takunnut sen ja teknisten ongelmien vuoksi. Vieläkin se ailahtelee ja erityisesti lähtöpäässä jalat eivät vielä liikahda minua miellyttävällä tavalla. Mutta todella pitkä ja kivinen hallikausi on tultu tähän päivään saakka ja mikäpä sen mukavampaa, kun saada hommasta kiinni kotimaisittain arvokkaimmissa kisoissa!

Ennen finaalijuoksua minulla oli luottavainen olo ja tiesin kaiken olevan aivan ulottuvillani. Finaali, kuten muutamat muutkin pikamatkat, menivät sähläämisen puolelle, kun pääsimme varaslähtöjen vuoksi vasta kolmannella matkaan. Näin jälkikäteen ajateltuna olen kyllä todella harmissani ja pahoillani Nooralotan ja Matildan puolesta, sillä jos olisimme kaikki päässeet ensimmäisellä paukulla matkaan, olisi tulostaululla ollut hurjia lukemia. Olen siitä aivan varma! Noh, laitteet ovat aina laitteita ja säännöt sääntöjä ja valitettavasti ne koituivat eilen ja lauantainakin liian monen kohtaloksi. Emme kuitenkaan anna periksi ja jo ensi viikonloppuna saamme uuden mahdollisuuden kaunistaa ennätyslukemiamme, sillä naisten pika-aitamatka otetaan mukaan nuorten SM-kisoihin lisälajiksi.

Olen todella onnellinen, että olen nyt löytänyt oikean suunnan juoksussani! Suoraan sanottuna olin hieman epätoivon partaalla, sillä tiesin kykeneväni ennätysaikoihin, mutta en vain saanut sitä ulos itsestäni. Vieläkin olisi rahkeissa ja tekniikassa varaa hioutua parempiin suorituksiin jopa tämän hallikauden aikana ja odotankin innolla ensi sunnuntaita ja uutta kisaa. Nälkä on suuri!

Pidetään lippu korkealla toverit!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti