FORCE yourSELF

Ensimmäiseksi tärkeimmät:

Sain itselleni uuden kaverin! Viimeinkin joku ymmärsi hyvän päälle ja lähti yhteistyöhön kanssani. Kyseessä on SPORTSNUTRITION, joka on lisäravinnefirma. Tuotemerkit, jotka kuuluvat tukeni piiriin ovat pääasiassa FORCE ja SELF.

Koen lisäravinteet tärkeäksi osaksi harjoittelua. Minulle tärkeimmät tuotteet ovat monivitamiinit, magnesium, Omega ja proteiinijuomat! Kun treenaa kovaa, ovat proteiini ja palautusjuomat hyvä lisä terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon.

Olen todella innoissani tästä yhteistyöstä. Sponsorit tuntuvat todellakin olevan kiven alla ja nekin vähät työntävät tukensa joukkuelajeihin. Olen yrittänyt syksyn aikana saada urheilemiseen liittyviä asioita sille tolalle, että voin keskittyä vain olennaiseen, eli harjoitteluun. Siksi toivon, että tämän yhteistyön siivittämänä myös muilla suunnilla tärppäisi. Olen myös ilokseni saanut huomata, ja uskokaa tai älkää, että vielä on olemassa sellaisiakin ihmisiä, jotka hyvää hyvyyttään haluavat tukea suomalaista ja erityisesti kainuulaista urheilua! Kiitos!

Ymmärrän tietenkin sen, että joukkuelajeissa näkyvyys on laajempaa ja sitä on luonnollisesti enemmän kun yleisurheilussa. Tämä onkin lajimme ongelma. Miten saisimme luotua yleisurheiluun niitä median rakastamia tarinoita ja sitä kautta lisää näkyvyyttä? Meidän pitäisi tehdä yleisurheilusta enemmän sellainen tuote, joka myy. Tulevaisuudessa tämänkin lajin on muututtava mediaseksikkäämmäksi, jos haluamme kamppailla harrastajista, sponsoreista ja siten edes toivoa suomalaisia maailmantason urheilijoita. Yksittäiset urheilijat voivat tehdä vain pieniä ponnisteluja ja vain itsensä eteen ja nekään yleensä eivät tuota tulosta tukijoiden saamiseksi. Jos meillä urheilijoilla olisi edes hieman enemmän seuratason tai huippu-urheilujärjestelmän antamaa tukea ja vinkkejä urheilun ja taloudenpidon yhdistämisessä, niin voisimmeko olla ihan eri tilanteessa ja olisiko meillä enemmän niitä paljon puhuttuja olympiamitalisteja.



Viime viikon tiistaina tullut Ajankohtaisen kakkosen Huippu-urheiluilta oli mielestäni... Niin, oliko se nyt sitten tarpeellinen vai ei? Oma näkemykseni asiaan on se, että siellä puhuttiin jälleen kerran niistä asioista, joista on puhuttu jo vuosikausia. Nyt ne sanat ja viisaat ajatukset vain sijoitettiin "tärkeiden" urheiluihmisten suihin. Ensinnäkin siellä olisi voinut olla hieman vähemmän porukkaa, joka olisi voinut auttaa viemään keskustelua vähän syvemmäksi niihin asioihin, joissa ne ongelmat oikeasti ovat. Mielestäni mentaalivalmennus ei ole se ensisijainen asia, mitä suomalaisessa huippu-urheilussa tulisi lähteä kehittämään, jotta meistä tulisi vielä parempia. Tässä aiheessa pyörittiin aivan liikaa.

Toinen turha keskustelun aihe oli doping. Tai korostan, ettei doping siänsä ole turha keskustelun aihe, vaan tässä oli se, millä tavalla siitä puhuttiin. Miksi on tarve kaivaa kymmeniä vuosia vanhoja asioita ja leimata aikansa huippu-urheilijoita sellaisista asioista, jotka sillon eivät välttämättä olleet kiellettyjä ja jolloin meillä ei ollut samanlaista antidopingjärjestelmää, kun nykyisin. Ja sitten tehdään vielä elokuvia, joilla yritetään päästä vielä syvemmälle dopingskandaaleihin. Ymmärrän tavallaan elokuvan opettavaisen vaikutuksen ja ehkä jonkinlaisen pyrkimyksenkin siihen. Ihmettelin sitä, kun keskustelussa nousi esille seikka, että Suomessa olisi edelleen laaja dopingongelma. Ihan oikeesti! Siitäkin huomasi, että paikalla studiossa oli myös ihmisiä, jotka eivät tiedä tämänhetkisestä huippu-urheilumaailmasta mitään. Voihan olla, että omakin näkemykseni on sinisilmäinen, mutta onhan Lahdestakin kuitenkin jo yli kymmenen vuotta! Kuten Kojonkoskikin mainitsi, ei elokuvaohjaajasta tule yhtäkkiä huippu-urheilun asiantuntijaa ja nyt sellainen oli linjaamassa nykyurheilun tilaa. Pelkkää elokuvan mainostusta se oli!

Mielestäni dopingista ei tule kääntää katseita pois ja siitä pitää puhua, mutta tämä Huippu-urheiluillan tapa oli mielestäni tarpeeton. Meillä on hyvä  ja jatkuvasti kehittyvä antidopingjärjestelmä, joka on parhaita koko maailmassa ja se on saanut hyviä tuloksia aikaan. Miksemme luottaisi siihen ja uskoisi suomalaiseen puhtaaseen urheiluun. Siihen, mitä maailmalla on, onkin sitten ihan eri asia ja en lähde ottamaan siihen enempää kantaa.

Toivon, että keskittyisimme enemmän siihen, mikä on olennaista. Huippu-urheilun kehittämiseen puhtain ja urheilijakeskeisin ajatuksin! Minun mielestäni taloudelliset asiat ovat niitä, jotka urheilijan arjessa tulisi ensimmäisenä ratkaista. Sitä kautta urheilija pystyisi keskittymään laadukkaampaan harjoitteluun, eikä treeniarkeen koulun lisäksi tarvitsisi liittää vielä työelämää. Nimittäin tällä arjen yhdistelmällä emme saa niitä tulevaisuuden olympiavoittajia. Tai ainakaan niin paljon, kun me voisimme saada.



Treenikautta on nyt jo useita viikkoja takana ja pahimmat alkujumit ovat hellittäneet. Treenisuunntelmani noudattelee tänä syksynä melko pitkälti vanhaa kaavaa, mutta luonnollisesti jotain uutta on tullut ja tulee mukaan syksyn aikana. Olen tässä viime vuosien aikana oppinut melko hyvin ne asiat, jotka minulle sopivat ja lähden niiden kautta kehittämään harjoittelua vielä laadukkaampaan suuntaan.

Olen tietenkin intoa täynnä ja arki on taas mukavan rutinoitunutta. Treenien myötä alkoivat myös tentteihin lukeminen ja takamuksen puuduttaminen luennoilla. Uutta intoa sillä saralla lisäävät liikuntayhteiskuntatieteiden opiskelu! Minusta tulee isona suuri ja mahtava urheilupäättäjä ja melkein uskallan jo luvata, että jos on minusta kiinni, päätöksiä tehdään eri tavalla kun tänä päivänä.

Niitä tämän päivän päätöksiä odotellessa..

Tsemppiä toverit!